tiistai, 4. joulukuu 2012

Kohti energisiä viikkoja..

Hiukan on aikaa vierähtänyt viime päivityksestä. Väsymys, kiire ja laskuus suurimpina syyllisinä. Ei sitä raskaana, työsskäyvänänä pienen vauhtivillen äitinä niin hirmuisesti riitä energiaa mihinkään "ylimääräiseen" (=kaikkeen kivaan mitä oikeasti haluaisi pyykinpesun tilalla tehdä).

Tämä kakkosen odotus etenee toivotulla tavalla, eli raskaana ollaan edelleen ja ollaan siirrytty jo toiselle kolmannekselle (nipin napin, mutta silti). Np-ultrassa on käyty ja kaikki näytti olevan hyvin, ja verikoe tuloksetkin puhuivat tämän puolesta. Ei kohonnutta Down riskiä.
Ultrauksen ajan pikkukaveri viuhtoi koko ajan ja lopuksi iski vielä hikka. Huvittavan näköistä, kun koko pieni ihmisen alku nytkähti ilmaan.

Alun ällötys ja huonovointisuus on taidettu jo selättää. Voin paikoitellen todella huonosti, mutta oksentaa ei tarvinnut. Ja töissä pystyi olemaan koko ajan. Raskauspahoinvointia taisi pahentaa muut meneillään olleet vatsaoireet, lietsoivat sitten toinen toisiaan. Nyt alkaa tuntumaan jo ihan hyvälle, vaikka ei koko ajan jotain söisikään. Yksi huomio kakkosen odotuksessa verraten esikoisen odottamiseen oli se pahoinvoinnista kärsiessä, että ihan milloin vain ei voi syödä. Esikoinenhan haluaisi juuri ennen ruoka-aikaa myös jogurttia jos äitikin syö, joten ratkaisin tämän siirtymällä piiloon syömään. Haasteellista, mutta onnistui..

Töissä en ole vielä virallisesti ilmoittanut raskaudesta (katsoin juuri että esikoisesta ilmoitin tällä viikolla), mutta lähimmät työkaverit kyllä jo tietävät. Liian paljon ollut kaikkia iltakekkereitä, että juomattomuus ei ole mennyt läpi. Aion kuitenkin vielä säästää virallista ilmoitusta hieman, kun on vähän hässäkkää töissä menossa joten katson paremmaksi piiloutua vielä toistaiseksi telttoihin.

Maha alkoi heti alkuraskausta turvota hurjaa vauhtia, jolloin ajattelin että minusta tulee valtava tankkeri ennen puolta väliä, mutta tuntuu että nyt on pienempi maha kuin esim. 3-4vko sitten. Ilmeisesti alussa oli niin hirmuisesti turvotusta, ja nyt alkaa nousta sitten oikea maha esiin. En mattaisi odottaa, että saan kunnon vauvamahan!

Ja liikkeitä olen alkanut jo odottamaan. Esikoisesta tuntui 17+ viikolla, ja silloin ne oli heti selkeitä tömähdyksiä, ei mitään kuplia, joten ajattelin että kohta voisi jo tuntua jotain. Ehkä toive ajattelua...

Ihanaa meille tulee ensi vuonna toinen vauva!!

13+2
 

torstai, 18. lokakuu 2012

Pienen sydämen syke


Nyt se on varmistettu. Kyllä siellä mahassa joku asustelee. Pienen pieni ihmisenalku kenellä sydän sykkii hurjaa vauhtia.

Meidän pieni <3


 

torstai, 18. lokakuu 2012

Ahdistavaa mönjää..

Eilisellä vessareissulla tuli vastaan se ikävä, mitä tässä on viime viikot jännätty.. Eli paperiin ilmeistyi mönjää... Ei onneksi verta, vaan tummaa mönjää (sopivan yököttävä sana kuvaamaan..)..

Tiedän raskauskirjallisuudesta ja esikoisen raskaudesta, että vuoto on yleistä eikä se välttämättä mitään tarkoita, varsinkaan kun vuoto ei ollut punaista. MUTTA kuitenkin..

Miten sitä muka voi olla huolestumatta..?? Katsoin heti täältä esikoisen aikaisista teksteistä millä viikoilla silloin vuotoa tuli. Sitä tuli vain yhtenä päivänä rv5+5. Nyt on tullut eilen 6+2 ja tänä aamuna taas.

Ahdistavan, ikävää!

Illalla kuitenkin saattaa tulla piristäviä, lohduttavia ja iloisia uutisia kun on varhaisultra... <3

 
6+3

maanantai, 15. lokakuu 2012

Nälkä, N-Ä-L-K-Ä !

Otsikossa tärkemmät kuulumiset. Viimeiset päivät ovat tuoneet mukanaan pahoinvoinnin ja nälän. Ruoka pitää nälän hetken poissa, minkä jälkeen tuntuu taas samalta kun pidemmän (ruuattoman) ryyppyreissun jälkeen; öllöttää ja maha tuntuu ammottavan tyhjyyttään.

Pitää varmasti hiukan alkaa miettiä mitä syö, jos tätä syöppöily kautta kestää kauankin. En muuten kehtaa mennä edes ensimmäiseen neuvolaan (vasta rv9) jos olen siihen mennessä jos kerännyt hyvän vararavintokerroksen.

Pahoinvointia ei esikoisen kanssa juuri ollut, joten pienellä jännityksellä seuraan mitä nyt on luvassa. Nyt on kuitennkin vasta 6+0 menossa, eli useampi viikko vielä alkaa kärsiä pahoinvoinnista. Nyt näyttäisi siltä, että pahoinvointi nostaa päätään vasta iltapäivällä klo16 jälkeen eli aivan aamupahoinvoinniksi tätä ei voi kutsua.

Loppuviikosta on varhaisultra. Jännittää ja samalla olo on todella malttamaton. Ihana saada joku varmistus raskaudesta. Vaikka eipä se mahdollista keskenmenoa estä vaikka ultrassa käykin, mutta tuopahan hieman mielenrauhaa.

Pelkään tällä kerralla keskenmenoa paljon enemmän kuin esikoisen kohdalla. Tuntuu, että kun esikoinen sai alkunsa niin nopeasti ja hänen odotuksen ja tämän astisen elämän kanssa kaikki on mennyt niin hyvin, että nyt olisi sitten "huonon tuurin " vuoro.. Turhahan tällaista on ajatella, mutta minkäs sitä ajatuksilleen voi..

 
6+0

perjantai, 12. lokakuu 2012

Tilannekatsaus

Luin äsken läpi blogini alkupään kirjoituksia esikoisen odotuksen alkuviikoista. Sama tuntemuksen löytyivät sieltäkin, mitkä nyt pyörii päässä: "Voinko olla raskaana kun missään ei tunnu mitään??"

Tähän mennessä olen tehnyt 2 testiä. Molemmista tuli suht selkeät viivat, ei kuitenkaan mitään huippu tummia. Tosin tein kummatkin aika aikaisilla viikoilla (varsinkin esikoiseen verrattuna). Esimmäinen testi 3+5 ja toinen 4+0. Minulla on nyt ollut paljon lyhyempi kierto kuin ennen esikoista, joka hiukan selittää aikaista testaamista.

Selvin merkki raskaudesta (kun ei lasketa menkkojen poisjääntiä) on mahan turvotus. Maha on ollut jo viime ja tämän viikon valtava pallo ruokailin jälkeen ja iltaisin. Tuntuu jotenkin jopa hölmöltä, että miten nyt jo (rv5+4) voi olla niin valtava pallomaha, mitä se iltaisin on. Saas kattoa mihin asti asia pysyy työkavereilta salassa, kun lounaan jälkeen alan muistuttamaan ilmapalloa.

Raskausuutinen ei ole tälle kertaa pysynyt ihan yhtä hyvin salassa kuin esikoisen kohdalla. Olen joutunut kertomaan jo yhdelle työkaverille ja miehen siskolle. Mielestäni jouduin paljastamaan uutisen aivan liian aikaisilla viikoilla, mutta asia olisi tullut kuitenkin selville kun alkoholi-iltamat oli edessä. Molemmat lupasivat pitää salaisuuden ja elää kuin eivät asiaa tietäisikään.

Ensi viikolle olen varannut varhaisultran. Viikkoja pitäisi silloin olla kasassa 6+3, eli paria viikkoa aikasemmassa ollaan liikkeellä kuin esikoisen varhaisultran kanssa. Nyt kuitenkin tuntuu, että haluan päästä heti katsomaan mikä mahassa on tilanne, kun en usko että tämä pysyy kauaa salassa (liikaa sovittuja tapahtumia kalenterissa). Ainut ongelma varhaisultran kanssa nyt on se, että minne me esikoinen siksi aikaa laitetaan. Saan hänet ehkä siskolleni hoitoon, mutta minkäs valkoisen valheen hänelle keksin, miksi hänen tulisi olla hoitotäti...

Iloisin ja malttamattomin fiiliksin edetään. En muistanutkaan kuinka tuskaisen hitaasti ensimmäiset raskausviikot ja -päivät etenevät...

 
5+4