Voi kuinka itseäkin harmittaa kun ajan ja voiman puutteen takia kirjoittamine on jäänyt. Itseni takia kuitenkin blogin pystytin että saisin tallennettua ainutlaatuisen ajan muistot talteen.

 

Tähän asti tapahtunut:

 

Sokerirasitus: Olin viime viikolla sokerirasitustestissä, rv24+3. Aamulla alkanut testiä edelsi 12tunnin paasto. Paastoaminen meni odotettua helpommin. Söin illalla ruuan niin myöhään, että nälkä ehti iskemään vasta matkalla labraan. Labrassa otettiin ensin nollanäyty sekä verikokeet veren vasta-aine juttuja varten. Sitten join kaksi mukillista kirkasta sokeriliuosta. Maistui ylimakealle vedelle, ei mitenkään superpahaa. Sen jälkeen piti istuskella tunti, ja mennä uudelle piikille. Sitten vielä toinen tunnin odotus ja kolmas piikki. Hommassa oli pahinta tylsä odottaminen. Ilmeisesti petipaikan olisi saanut jos olisi voinut huonosti, mutta minä urheana istuin käytävällä vauvalehtiä lukemassa.

Seuraavana päivänä sain jo neuvolasta soitettua tulokset. Kaikki arvot olivat todella hyvät, eli ONNEKSI ei tule sen tiimoilta paineita rajoittaa makean syöntiä.

 

Harjoitussupistukset: Lomamatkalla tuli ensimmäiset supistukset, ja tällä hetkellä niitä tulee päivittäin monia. Välillä jo vähän mietityttää että kuinka paljon niitä oikeen saa tulla, kun vaikka levossa köllöttelee sohvalla niin maha kivistelee. Kivuliaita ne eivät ole mutta aika ikävän tuntusia. Neuvolaterkkarilta olen asiasta kysellyt, mutta ei pitäisi olla syytä huoleen. Ensimmäinen lääkäritarkastuskin on vasta kuukauden päästä niin huolettaa. Toivottavasti vaavi ei tykkää kyttyrää kun sen koti kouristelee!

 

Neuvola+lääkäri: Tähän mennessä on tosiaan ollut kolme neuvolakäyntiä. Edellisessä kirjoituksessa olikin viimeisen neuvolan kuulumisen. Mutta jotenkin harmittaa kun neuvolakäyntejä on niin harvoin. Olisi jotenkin turvallisempi olo jos pääsisi vähän väliä tutkittavaksi. Vauva kyllä koko ajan ilmoittaa olemassa olostaan, mutta silti olisi kiva että hemoglobiini, verenpainetta, painoa jne. seurattaisiin vähän tiiviimmin. Ja lääkäri!! Terkkarin mukaan raskausviikolle 29 osuva lääkärikäynti voidaan vielä laskea keskiraskauteen. Jos raskaus on 40viikkoa pitkä niin millä matikalla 29 osuu keskelle...?!Päättämätön Sitä tässä sitten odotellaan. Enhän kyllä edes tiedä mitä siellä tutkitaan että onko se edes mitenkään erikoinen käynti, mutta olishan se kiva että ammattilainen tarkistais tilanteen.

 

Vauva: Ruttu liikkuu joka päivä aktiivisesti!!Nauru Toki päiväkohtaisia eroja on paljon. Joinain päivinä tulee silloin tällöin vain vaisuja potkuja, toisina päivinä potkutussarjat saattavat kestää tunninkin ja joskus koko maha heiluu kun siellä joku riehuu niin kovasti. Kaikki liikkeet taitavat tuntua jo ulospäin, ainakin suurin osa liikkeistä. On tosi hauskaa iltasin köllötellä sohvalla paidanhelma ylhäällä ja katsella on maha pomppii ja möyryää.

 

Oireita: Olen päässyt todella helpolla edelleenkin. Supistuksien lisäksi ei paljon oloja ole ollut. Viime yönä oli rankimmat liitoskivut tähän asti. Aivan todella, todella kova vihlonta mahan vasemmalla puolella. Muulloin liitoskivutkin ovat olleet maltillisia, ja ei niitä paljon ole edes ollut matkan jälkeen. En paljon kävelyllä ole käynyt, mutta yhtenä aamuna kävelin reilun kilsan julkisille niin kävelyn jälkeen mahaa kivisti ikävästi. Pitäisi varmaa jaksaa/ehtiä käydä kävelyllä enemmän että maha tottuisi siihen. Muutenkin kävely tuntuu todella raskaalta, vaikka mahaa ei paljon vielä olekaan.

Maha toimii edelleen todella yllättävän hyvin. Kaikkialla peloteltu ummetus ei ole vielä(kään) hyökännyt minun kiusaksi. Tämä kun oli yksi suurimmista pelkoni ennen raskautta, oman vatsani tuntien.

Väsy vaivaa myös vaihtelevasti. Aamuisin olen ehkä normaalia pirteämpi mutta sitten kun väsy iskee niin se iskee rankasti. Taju meinaa lähteä saman tien.

Raivarit-itkut-tunnekuohut ovat pysyneet suht hyvin hallussa. Itku on kyllä normaalia herkemmässä, mutta onneksi itku on yleensä lähellä silloin kuin olen miehen kanssa että en ihan missä vain ala itkemään. Hermot meinaavat mennä normaalia helpommin ja muutenkin mielialat vaihtelevat nopeasti. Mutta ne nyt kuuluvat muutenkin aika läheisesti kenen vain naisen elämään.Silmänisku

 

Maha: Välillä tuntuu että maha on todella pieni, aivan olematon. Tänään taas on suurmaha päivä. Ei se tietystikään sen suurempi ole kuin esim. eilen mutta olo on vain sellainen. Mutta tosissaankin kyllä tuntuu että se on viime aikoina  ollut kasvusuunnalla, niin kuin tietysti pitääkin. Olisi ihana jos saisin tässä joku kerta laitettua niitä mahakuvia niin itsekin niistä näkisi mahan kehityksen. Pitää kyllä todeta että olen todella ylpeä ja onnellinen mahastani. Ihana, pieni, pyöreä kumpu. Minun ainutlaatuinen mahakumpuni! <3

 

Julkinenraskaus: Tällä viikolla, 25+0, raskaudesta tuli 'julkinen' eli uskallauduin laittamaan lomakuvia facebookkiin missä myös raskausmaha näkyy. Eipä siellä varmaan monia enää edes ollut ketkä eivät asiaa tienneet koska olen kaverimäärän pitänyt tarkoituksella aika pienenä.

 

Hankinnat: Jotain vauvajuttuja on tullut jo 'vahingossa' matkan varrella hankittua. Kaverilta saadaan ostaa käytettynä turvakaukalo+telakka, sekä saatiin hoitopöydän pehmike, miehen siskolta saatiin käytetty hoitopöytylipasto, sekä kaupasta on tarttunut mukaan paljon ihania vauvan vaatteita. Tuleva täti tuntuu kanssa joka kauppareissulla hankkivat jotain Rutulle. Saa kattoa ehtiikö pikkumies käyttämään kaikkia vaatteita ennen kun kasvaa niistä ulos. Näiden lisäksi sorruin jo ostamaan pari söpöä pikkututtia ja tuttipullon, vaikka ei ole tietoa tuleeko niille käyttöä, tai missä iässä.

Lastentarvikekauppaan en ole vielä miestä saanut huijattua. Vaunuja kun voisi jo pikku hiljaa lähteä katsomaan.. Ja kaikkea muuta mukavaa mitä siellä pääsis hypistelemään.

 

Koti: Remontti ja kodin kunnostaminen jatkuu aina vain, eikä loppua todellakaan näy. On todellakin ihanaa kun saa laittaa omaa kotia, ja oikeastaan sen laittamiseen ei ole kiirettä. Tuntuu vaan että aika ja voimat eivät meinaa riittää. Olisi ihan välillä vain olla ja surffailla vauvasivuilla ja suunnitella vauvaelämää, mutta mielessä pyörii miljoona muutakin hoidettavaa asiaa jotka tuntuvat ajankohtaisemmalta kun vauva mikä on tulossa "joskus sitten kesällä". Pelkäänpä vain että se kesä taitaa tulla nopeemmin kuin osaa valmistautua.

25+2