Superpikapäivitys ennen kuin lähden töistä. Pitää välillä ilmotella vain että täällä ollaa, kun muutto+muut kiireet on rajoittanut pahasti nettiaikaa ja sen lisäksi kotiläppäri päättää lopettaa elämänsä ja olen työnetittämisen armoilla.

Huomenna aamulla on jännä hetki kun on rakenneultra. Toivottavasti mies saisi työkoneen viikonlopuksi kotiin, niin pääsisin nopeasti päivittämään suuria uutisia. Odotan aivan tohkeissani että päästään näkemään meidän pieni!! Toivottavasti kaikki on hyvin ja olisi ihanuus jos Ruttu suostuisi näyttämään kumpi on..

Potkuja on tullut viime päivinä todella reippasti. Joka päivä enemmän. Viikonloppuna pahimpina muuttohärdellipäivinä en tuntenut ollenkaan potkuja (kun juoksin itse koko ajan) niin olin jo hädässä että onko vaavilla kaikki hyvin. Tuli jopa ekat raskauspaniikki itku (itkuja on siis ollut useasti mutta nyt eka jossa murehdin nimenomaan tätä raskautta). Kuitenkin heti kun maltoin pysyä hetken paikallani sain muutamat potkusarjat ja pystyin kasaamaan itseni. Edelleen potkut tuntuvat vain istuessa, eli illalla on aika turha sängyssä yrittää tuntea liikkeitä. Potkujen lisäksi välillä voi selkeästi kuvitella että mahan möyrinnät on sitä kun vaavi vaihtaa paikkaa ja liikuskelee. Eilen illalla mieskin sai tuntea ekan potkun. Potkut tuntuvat välillä todellakin selkeästi kädellä mutta mies ei vaan ole ollut paikalla oikeaan aikaan.

Huomiseen ja toivottavasti ihaniin ultra kuulumisiin!! Onkohan meille tulossa prinssi vai prinsessa...?!?!

19+5