On se ihmeellistä miten kotiäiskällä voi olla kiirus, vaikka vauva kulkee vielä kompaktisti mahan sisällä. Tuntuu että päivät menee kotona ihan hujauksessa eikä ehdi tekemään läheskään sitä kaikkea mitä on etukäteen päivälle suunnitellu.

Suurimman osan mun nyt viikon kestäneestä saikkuilusta on vienyt kaverin polttareitten suunnittelu. Voi että miten se voikin olla niin stressaavaa puuhaa! Tilannetta ei auta se että polttarit tosiaan on jo puolen toista viikon päästä, me kaasot ollaan vähän viime tingassa.

Viime viikon keskiviikkona, ekana saikkupäivänä, oli suuuuuri ilo kun äippäpakkaus tuli!! Meinasin pakahtua kun hain aamupäivästä postin ja sielä oli postin noutokirje. Tietty heti kun mies pääs töistä, piti laatikko hakea. Mulla oli tyttökaveri kylässä kenen kanssa tyhjennettiin laatikko ja ihasteltiin sen sisältöä. Miestä ei asia oikeen jaksanut kiinnostaa. Illalla yritin kyllä esitellä hänelle 'parhaat palat', mutta en tiedä katsoko hän edes oikeaan suuntaan.

Äippäpakkaus on vuoden 2010mallia, eli se mitä toivoinkin. Ja paketissa oli tosi, tosi paljon kaikkea. Tiesin että sielä olisi paljon tavaraa, mutta silti tavaran määrä pääsi yllättämään. Yllättävän nopeasti paketti myös tuli! Edellisenä perjantaina luki kelan nettisivulla että paketti on myönnetty ja tilattu, ja tiistaina sama ilmoitus tuli kirjallisena postissa. Ilmotuksessa luki että paketin saa viikon-kahden kuluessa, mutta se tulikin heti seuraavana päivänä kirjeen saapumisesta.

Nyt olen saanut ostettu hellävaraista pesuainetta, ja tänään on pyörinyt ekat koneelliset vauvapyykkiä. Voi söpöys miltä meijän kuivausteline nyt näyttää!! Voi olla että tämä pyykkihekuma ei kovin kauaa kestä, mutta onhan se hyvä jos edes ekalla pyykkäys kierroksella asiassa on hohtoa.

Kun olen saanut kaikki pestyä pitäisi kaikki käydä läpi ja selvittää jos jotain vielä tarvisi hankkia. Olen myös suunnitellut että pitäisi kirjata mitä tarvikkeita vauvalle/mulle pitäisi vielä hankkia. Suurimmista vauva jutuista puuttuu vielä ainakin amme, sitteri, itkuhälytin..

Olo on ollut kyllä näin kotona ollessa huomattavasti parempi. Vaikka olenkin joutunut istumaan koneella aika paljon kun on järkkäillyt polttarijuttuja. Olen yrittänyt aina katkaista netittämisen kotihommilla ja käydä päivällä vähän kävelyllä. Mun kävelyvauhti alkaa vaan olemaan todella naurettavaa. Taitaa vanhat mummotkin mennä musta ohi.. Mutta eipä harmita ollenkaan olla kotona, tää on ihanaa!

Viikonloppuna oli toisella paikkakunnalla kaverini luona. Olin monta kertaa jo kahden vaiheilla, että viitsinkö lähteä kun viime viikolla iski flunssa, mutta onneksi sain kerätttä voimia ja lähdin. Oli ihana viettää tyttöviikonloppua poissa kotoa, ja vielä ihanampaa oli kun minulle oli järkätty ylläri babyshowerit!! Kaupungissa asuu useampi koulukaverini, sekä lähistöllä lisää ja he olivat sopineet keskenään ja saivat yllätettyä minut täysin. Tiedän että lapsuudenkaverini on järkkäämässä mulle yllärikutsuja tänne meijän kotiin, joten en ollut edes ajatellut että tämä toinenkin kaveriporukka voisi yllättää minut.

Meinasi väkisin tulla itku kun ylläri selvisi. Mitään erikoista ohjelmaa ei ollut, paitsi jouduin testimaistamaan eri vauvan ruokia ja arvaamaan mitä makuja ne ovat. Sitten vaan höpöteltiin ja herkuteltiin. Ihania tyttöjä!!! Ja saihan meijän pieni taas vähän lahjojakin.

32+3